Avoin kirje 31.5.2016 Suomen Eduskunnalle: Kaivoksen oikea alasajo on halvin ja turvallisin vaihtoehto

Talvivaara/Terrafame/Elinkeinoministeriö/Kainuun ELY  johtavat harhaan

Julkisuuteen on viime viikkoina annettua sekä Terrafamen että
elinkeinoministerin suulla lausuntoja, joita ei voi pitää muuna kuin
tarkoituksellisena harhaanjohtamisena.   Yhtenä mukana on myös ollut
Kainuun Ely-keskus.

Alasajon ja ylösajon vaihtoehtoiset kustannukset

Terrafame esitti julkisuuteen dramaattisen väitteen jossa arvioi kaivoksen
alasajon kustannuksiksi peräti 500 miljoonaa ja tuottokuntoon ylösajon
kustannuksiksi  200 miljoonaa euroa.

Yhtiö ei ole suostunut esittämään julkisuuteen laskelmia, joihin summat
voisivat perustua.

Kaivoksen alasajossa lopetettaisiin louhinta, murskaus,  malmin rakeistus
ja kasaus.   Malmin käsittely on yksi kaivoksen suurimmista kulueristä ja
merkittävä valtion kaivokseen upottamista rahoista on käytetty juuri
tähän.  Jos uuden malmin käsittely lopetetaan voidaan säästää monen
kymmenen miljoonan suuruusluokkaa oleva  kustannus vuodessa.

Ehdotamme että lopetetaan verovarojen sijoittaminen kannattamattomaan
louhintaan ja saastuttavien sulfidimalmikasojen rakentaminen
vedenjakajalle.  Kyse on välittömästä verovarojen säästöstä ja
pitkäaikaisesta säästöstä ympäristövahinkojen osalta.

Kaivoksen alasajossa metallit pyritään ottamaan mahdollisimman tarkkaan
irti kasoista kierrättämällä prosessiliuosta kasojen läpi.  Varsinkin
aiemmin metallien irtoaminen on jäänyt paljon arvioitua pienemmäksi ja
osassa kasoista suurin osa nikkeliaarteesta on jäljellä vielä
sekundaarivaiheen loppuessakin.

Ennakkoarvioiden mukaan koko kasakierto pitäisi mennä läpi alle viidessä
vuodessa, mutta kasoja on rakennettu jo kahdeksan vuoden ajan, eikä yhtään
sekundaarikasaa ole vielä suljettu ja ympäristöturvallisesti eristetty.

Ympäristöluvan mukaisesti tulisi sekundaarikasat liuotuksen loputtua
sulkea muovikalvoilla ja maakerroksella niin, ettei vesi ja happi pääse
jatkamaan metallisulfidien vuotamista kasoista ulos.

Jokatapauksessa myös uusien kasojen sulkemiskustannukset lankeavat eteen
seuraavien viiden vuoden kuluessa myös siinä tapauksessa, että kaivoksen
toimintaa jatkettaisiin.

Sivukivikasojen paketointi vesi- ja ilmatiiviisti on toinen suuri
sulkemiskustannus.  Todettakoon, että sivukivi on mustaliusketta, jota ei
ole viety kasaliuotukseen sen alhaisen metallipitoisuuden vuoksi.
Sivukivessa on rikkiä sekä uraania yhtäpaljon kuin kasoihin otettavassa
mustaliuskeessa.  Myös sivukivikasoissa käynnistyy
mustaliuskeelle ominainen rapautuminen, jossa syntyy rikkihappoa, joka
taas liuottaa kivestä metalleja. Myös uraani liukenee tässä prosessissa.

Niinpä kaivoksen voimassaoleva ympäristölupa edellyttää sivukivikasojen
peittämistä kolmen vuoden kuluessa sitä mukaa kuin niitä syntyy. Sivukiveä
joudutaan louhimaan enemmän kuin kasoille koottavaa kiveä. Osa sivukivestä
on käytetty sekundaarikentän pohjarakenteisiin, osaa kasataan valtaviksi
jätekivikasoiksi.

Sivukivikasojen ja muiden sivukivialueiden peittämisen kustannukset ja
vesijärjestelyt ovat osa kaivoksen tuotannollista prosessia.  Nämä
kustannukset olemassaolevan sivukivijätteen/ongelmajäte osalta ovat samat
jatketaanko kaivostoimintaa vai ajetaan se alas.

On tietenkin selvää, että kaivostoimintaa jatkettaessa syntyy enemmän
sivukiveä ja suuremmat sulkemiskustannukset niiden osalta ja myös suurempi
sulfidipommi valvottavaksi sukupolvesta toiseen - kahden vesistön
välisellä  vedenjakajalla.

Kaivoksen sulkemiseen kuuluu löytää myös ratkaisu jätevesiongelmaan.

Kun valtio viimeksi päätti rahoittaa louhinnan aloittamista Talvivaaran
konkurssin jälkeen perustamalla Terrafamen,  yli sadan miljoonan
investointia perusteltiin ympäristöturvallisuudella.   Meille kerrottiin,
että uudet kasat sitovat vettä ja parantavat vesienhallintaa.

On totta että jokainen liuoskiertoon lisätty kasa lisää kiertoliuoksen
määrää ja näin ”sitoo” vettä.  Mutta yhtä varmaa on se että tämä vesi
tulee sieltä pois kun kiertopumput suljetaan. Lopulta kasaliuotuksen
vaikutukset vesitaseeseen ovat tasetta lisääviä, kun kasoja kastellaan
koko niiden elinkaaren ajan.

Uusien kasojen rakentamisen perustelu vesitaseen hallinnalla on
tyypillinen talvivaaralainen vedätys.

Kasoja suljettaessa niistä vapautuu nestettä. Kasakierrossa on yhteensä
kolmen miljoonan kuution verran kiertoliuosta. Suurin osa tästä nesteestä
on tarkoitus kierrättää metallitehtaan kautta ja palauttaa jäljelle jäänyt
liuos kasojen vesikiertoon.

Kun malmin louhinta lopetetaan voidaan koko louhosmonttu ottaa
vesivarastoksi ja laskea suljettavien sekundaarikasojen liuoskierron
metallitehtaan paluuliuos - niiltä osin, kuin sitä ei voida palauttaa
kasakiertoon - tai tarvittaessa itse kiertoliuos louhosmonttuun.

Näin kaivoksen alasajo antaisi liikkumatilaa vesien hallinnalle sitä
vedenpuhdistuskapasiteettia odotellessa, joka olisi ympäristöluvan
perusteella pitänyt olla toiminnassa jo vuosia sitten.

Kaivoksen jätevedenpuhdistamon ajatteleminen jonakin tulevan alasajon
kustannusriskinä kertoo Kainuun Ely-keskuksen johdon täydellisestä
luovuttamisesta valvontatehtävänsä toteuttamisessa.  Juuri Kainuun Ely:n
olisi kuulunut valvoa että yhtiö toteuttaa ympäristöluvan edellyttämän
vedenpuhdistustamoinvestoinnin ja pystyy näin pysymään kaivokselle
myönnetyissä päästörajoissa sekä ympäristöluvan, että muun Suomen ja EU:n lainsäädännön puitteissa.
Kari Pääkkösen ja Sari Myllyojan toiminta ympäristövalvonnan edustajina ei
nauti enää kansalaisten luottamusta.

Kaivoksen on myös siivottava ja kunnostettava tähän mennessä
saastuttamansa alueet ja rakennettava tätä varten
ongelmajätekaatopaikka, jonne kootaan alueelle säilöttyjä ja läjitettyjä
metallisakkoja.

Niitä on yhteensä miljoonan kuution verran läjitettyinä mm. maapohjille
Kortelammen allasalueelle ja lukuisiin muihin paikkoihin ympäri kaivoksen
aluetta. Nämäkin toimet on määrätty tehtäväksi kaivoksen voimassa olevissa
ympäristöluvissa.

Lisäksi saastuneiden järvien ja jokien kunnostus on määrätty tehtäväksi
molemmilla puolilla vedenjakajaa.
On myös selvää, että saastuneet maa-alueet tulee kunnostaa.

Kaikki nämä ovat kustannuksia joiden erääntymispäivä on pikemminkin mennyt
kuin siirtynyt hamaan tulevaisuuteen.

Terrafamen väitteet ylösajon ja alasajon kustannuksista ovat edellisten
pohdintojen valossa vailla päätä ja häntää.

Ja jos verrataan tulopuolta kummassakin vaihtoehdossa, näemme että
olemassa olevien kasojen osalta metallien tuotot ovat samat.  Kasoista
imetään metallit pois mahdollisimman tarkkaan ennen niiden sulkemista.

On vaikea ymmärtää miten Terrafame on voinut päätyä esittämiinsä lukuihin.
Kaikkein kummallisinta on spekulaatio paremman vedenpuhdistuksen tarpeesta
juuri alasajotilanteessa.

On mahdotonta hyväksyä Terrafamen kieltäytymistä julkaisemasta
kustannusvertailuja väitteidensä tueksi kaivoksen ylös- tai alasajoon
liikesalaisuuksiin vedoten.

Kansalaisten suuri enemmistö haluaa lopettaa tämän kaivoksen surullisen
tarinan. Tämän tietää myös Terrafame ja Elinkeinoministeriö.
Tämä lienee syynä siihen miksi hallituksen ehdotus 144 miljoonan euron
lisämäärärahaksi esiteltiin ikäänkuin rahoituksena sulkemisen
aloittamiselle.  Tosiasiassa ministeriön ehdottama summa on tarkoitus
käyttää pääosin juuri tämän tappiollisen ja ympäristökuormaa kasvattavan
kaivoksen toiminnan ja malminkäsittelyketjun kasvattamiseen ja jatkamiseen.

On myös kysyttävä miten tällaiseen vedätysyritykseen ryhtyminen
sopii ministerin uskottavuuteen ja rooliin eduskunnan edessä.

Myös  ministerin avointa ja estotonta painostusta oikeuslaitosta kohtaan
purkuputki- ja kaivoksen luvitusasiassa on pidettävä kokonaan
asiaankuulumattomana.

Ehdotimme jo vuosia sitten ennen Maan Antia luotettavan selvityksen
tekemistä kaivoksen ekologisen ja ekonomisen toiminnan edellytyksistä.
Nyt on tunnustettava tosiasiat ja on tärkeää huomata, että alkuvuosien
sulkemiskustannuksista lähes kaikki kulut lankeavat maksettavaksi myös
toiminnan jatkamisen vaihtoehdossa. Toiminnan jatkaminen uusien
malmikasojen rakentamisen  muodossa taas lisää vain tulevia
sulkemiskustannuksia.

Mikä lienee se raskas lupaprosessi joka tarvitaan kaivoksen sulkemiseen,
kun  lähes kaikki sulkemiseen liittyvät toimet on luvitettu kaivoksen
nykyisissä  ympäristöluvissa tai määrätty tehtäväksi erillisissä
luparatkaisuratkaisuissa?

Ehdotamme Eduskunnalle tehdyn määrärahaesityksen hyväksymistä,  mutta sen
käyttötarkoituksen muuttamista.  Valtion varoja ei enää tule käyttää
kaivoksen toiminnan jatkamiseen.  Toiminta on jo vakuuttavasti
osoittautunut tappiolliseksi,  eikä ole näkyvissä muutosta tähän asiaan.
Toiminta jatkuessaan tuottaa välittömien taloudellisten menetysten lisäksi
myös lisää ympäristön turmeltumista ja jälkilaskua jopa ylisukupolvisesti.

Nyt on aika aloittaa kaivoksen alasajo ja ensimmäinen askel on louhinnan
ja siitä alkavan malminkäsittelyketjun keskeyttäminen.

Yhtiölle esitetty 144 miljoonan määräraha tulee käyttää
jätevedenpuhdistuskapasiteetin ja ongelmajätekaatopaikkojen rakentamiseen,
sekä ensimmäisten sekundäärikasojen ja sivukivikasojen sulkemiseen ja
muihin akuutteihin tehtäviin jätevesiongelmien hallitsemiseksi ja lopettamiseksi.

Stop Talvivaara - Kansanliike vesistöjen puolesta

Kirjelmän kirjoittajat:

Hannu Hyvönen, Iisalmi

Antti Lankinen. Sotkamo

 

Lue lisää:
Tiedotepaketti 31.5.2016: JOKO RIITTÄÄ VEDÄTYS - avoin kirje Eduskunnalle ja kommentaareja
Pääkkösen salaiseen asiakirjaan

 
Tiedote 31.5.2016 /Stop Talvivaara - kansalaisliike vesistöjen puolesta
Kainuun ELY:n salainen asiakirja herättää kysymyksiä
Miksi kustannusvertailuja piiloteltiin?

 
Perustelu louhinnan jatkamisesta ympäristösyistä tai vesien
hallitsemiseksi ei päde. /Biokemisti Jari Natusen vastakommentit geologi
Kari Pääkköselle

 
Lue salainen muistio (pdf)
Katso A-studion ohjelma alasajosta
Katso Matti Saarniston haastattelu aamu-tv:ssä

 

Adressi