Pöytäkirjan asiakohta
PTK
73
2016 vp
Täysistunto
Tiistai 21.6.2016 klo 14.00
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi
Hallituksen esitys
HE 88/2016 vp
Lisätalousarvioaloite
LTA 1-3/2016 vp
Valiokunnan mietintö
VaVM 11/2016 vp
Ainoa käsittely
Toinen varapuhemies Paula Risikko
Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn
pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp. Asian
käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin
etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia.
Keskustelu
Timo Kalli kesk
(esittelypuheenvuoro)
Rouva varapuhemies! Käsittelyn pohjana olevaan lisätalousarvioon on
lisätty määrärahoja nettomääräisesti 455 miljoonaa euroa ja korotettu
talousarviota nettomääräisesti 222 miljoonalla eurolla. Korotukset tehdään
yhteisöveron ja sekalaisten tulojen arvioon, perintö- ja lahjaveron
tuottoarvioita puolestaan alennetaan. Suurimmat määrärahalisäykset tehdään
maahanmuutosta aiheutuviin menoihin, jotka ovat 230 miljoonaa euroa,
Terrafame Group Oy:n pääomitukseen, 144 miljoonaa euroa, sekä omais- ja
perhehoidon kehittämiseen, 49,3 miljoonaa euroa. Muita muutoksia ovat
muun muassa Senaatti-kiinteistöille annettava valtuus myydä kiinteistöjä,
ja eräitä yhtiöitä koskevia omistusrajoja ehdotetaan alennettavaksi
valtioneuvoston omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen mukaisesti.
Lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin
233 miljoonaa euroa, ja valtion nettolainanotoksi arvioidaan vuonna 2016
noin 5,6 miljoonaa euroa. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden
lopussa noin 106 miljardia euroa.
Arvoisa puhemies! Pääluokkaan 30, maa- ja metsätalousvaliokunnan
hallinnonalaan, valiokunta lisää valtuutta 30 miljoonalla eurolla ja
toteaa, että vastaava summa on vähennettävä vuosilta 2018—20, elikkä tätä
haitaria aikaistetaan niin, että käytössä olevaa valtuutta voidaan käyttää
nopeammin, ja näin tällä on merkitystä myös metsäalan
työllisyystilanteeseen taimikon hoidon osalta.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy
hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen vuoden 2016 toiseksi
lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin ja eduskunta hylkää
lisätalousarvioaloitteet, ja edelleen, että eduskunta päättää, että vuoden
2016 toista lisätalousarviota sovelletaan 27.6.2016 alkaen.
Ja edelleen: tähän mietintöön on jätetty viisi vastalausetta. — Kiitoksia.
Kauko Juhantalo kesk
Arvoisa rouva puhemies! Keskityn vain pääluokkaan 32, joka kuuluu
jaostoni, työ- ja elinkeinojaoston, tehtäviin.
Me olemme jaostossa tutkineet tätä asiaa hyvin tarkasti. Olemme kuulleet
useampaan kertaan hallituksen puheenjohtaja Ratiaa, Groupin
toimitusjohtaja Hietasta ja kaivoksen toimitusjohtaja Lukkarista hyvin
suurella huolella vieraillessamme kaivosalueella. Lisäksi siellä olivat
koko johtajisto ja kaikki luottamusmiehet, ja keskustelimme heidän
kanssaan useamman tunnin ajan. Kerran on koko valiokunta kuunnellut
hallituksen puheenjohtaja Lukkarista ja toimitusjohtaja Hietasta.
Tuolla kaivoksella vieraillessamme tulimme vähitellen siihen
johtopäätökseen — hyväksyessämme samalla hallituksen päätöksen ja
vaatimukset — että yksityistä rahoitusta pitää löytää ja ympäristökysymys
ja vesikysymys pitää saada ajan tasalle niin kuin se nyt toiminnassa
onkin, vaikkakin siellä on varastoituna runsaasti vettä eikä myöskään
veden sisäistä kiertojärjestelmää vielä ole ratkaistu. Se on ratkaistu
koemielessä hyvin tuloksin ja sellaisin saavutuksin, että natriumin
poissaanti helpottuu ja myös kalkin saostus, lannoitustoiminta on
mahdollinen.
Me tulimme vähitellen siihen tulokseen, että valiokunta haluaa
mietintöluonnoksessaan, joka sittemmin tuli valiokunnan mietintöön,
lieventää jonkin verran hallituksen ehdotonta kantaa kaivoksen
sulkemisesta vuodenvaihteessa, edellyttäen tietysti nuo edellä mainitut
ympäristökysymykset ja ulkopuolisen rahoituksen. Nimittäin kaivoksen
toiminta on lähtenyt ennakoitua paremmin käyntiin. Uudet läjitysalueet
tuottavat ennakoitua enemmän sekä niitä metalleja, joita siellä on aiottu,
että sitten näitä vierasmetalleja, ja vanhojen kasojen, jotka ovat
kivettyneet, jyrsiminen ja louhinta on hyvässä käynnissä, ja niistä
tehdään uusia kasoja.
Kun nämä otettiin huomioon ja katsoimme taloudellisesti saavutettuja
tuloksia tällä nikkelin hinnalla, joka on liian alhainen, tulimme
vakuuttuneiksi siitä, että tällä kerralla, poikkeuksena Talvivaara Oy:n
viimeaikaisista lupauksista, olemme oikealla ja kestävällä tiellä. Heidän
lupauksensa ovat täysin pitäneet paikkansa. Luottamuksemme siihen, että
tämä onnistuu tulevaisuudessa, jos tämä näin jatkuu, kasvoi. Tämän
mukaisesti yhtiö on vuoden 18 alkupuolella plus miinus nolla ‑tuloksessa
ja vuoden 18 loppupuolella jo plussan puolella ja vaatisi nyt olevan
rahoituksen lisäksi noin 100 miljoonaa lisää rahoitusta.
Tässä suhteessa erityisen myönteistä oli se, että hallituksen ohella
jaostossa olevat oppositioryhmät vihreitä lukuun ottamatta saattoivat
yhtyä tämän jaoston kantaan. Erityisen ilahtunut olen siitä, että sekä
sosialidemokraatit että vasemmistoliitto olivat mukana luomassa yhteistä
kantaa, josta muuten nyt paikalla olevalla edustaja Harakalla, muiden
muassa, on erittäin suuri ansio.
Tämän johdosta, kun otimme vielä huomioon Kainuun aluetaloudelle
aiheutuneet ongelmat ja suuret työttömyyslukemat tällä hetkellä Kainuussa,
päädyimme nyt ilmaistulle kannalle. Kainuun työttömyys on huhtikuussa
ollut 16 prosenttia, noin 5 350 henkilöä, ja siellä on töissä 950
henkilöä, ja jos heidät äkkiseltään laitetaan, ei vääjäämättä mutta
kuitenkin suurin joukoin, työttömiksi — he ovat nuoria, päteviä ja
motivoituneita henkilöitä — niin ei se ole hyvä Kainuun taloudelle.
Kun usein puhutaan myös siitä, että valtio on jo menettänyt 1,5 miljardia
euroa, niin se ei tietysti pidä paikkaansa. Tämä 1 miljardin menetys on
sinänsä suomalaisille suuri, mutta se on menetys sijoittajille ja hyvin
valitettava seikka suurelle määrälle. Valtio on sijoittanut toistaiseksi
sinne 503 miljoonaa ja Solidium 149 miljoonaa, ja Suomen
Teollisuussijoitus voitti siellä 12 miljoonaa euroa, joten tämä on se
sijoitettu määrä. Ja luotamme siihen, että tämä kaivos onnistuu vielä
tulevaisuudessa.
Timo Harakka sd
Arvostettu puhemies, ja onnittelut myös omasta puolestani!
Kannatan edustaja Viitasen perusteltua lausumaesitystä.
Lisätalousarviossa esitetään siis 144 miljoonaa euroa Terrafame Oy:n
pääomittamiseen. Sosialidemokraattien tavoite on selvä ja johdonmukainen.
Tavoitteena on kannattava, työllistävä ja ympäristön kannalta kestävä
kaivos. Ei ole yllätys, että vihreät haluavat sulkea kaivoksen. Kyse on
ehkä omasta rajoittuneisuudestani, mutta Vasemmistoliiton kanta on jäänyt
minulle epäselväksi. Se ilmeisesti riippuu siitä, puhutaanko Helsingissä
vai puhutaanko Kajaanissa. Mutta onko asetettu tavoite, kannattava,
työllistävä ja ympäristön kannalta kestävä kaivos, realistinen? Se on
sadan miljoonan euron kysymys ja vielä toisen sadan miljoonan ja kenties
vielä kolmannen sadan miljoonan, jos toimintaa aiotaan jatkaa.
Kun kysymyksessä on tuhannen ihmisen työpaikka, jolla on valtava vaikutus
koko Kainuun aluetalouteen ja tulevaisuuteen, tällaista päätöstä ei voi
tehdä kevein perustein puolesta tai vastaan. Jos tuotanto nousee
kannattavalle tasolle, myös ympäristökuormitus niin vesien hallinnan
vaikeuksien kuin tuotannon jätteiden määrä, laadun ja varastoinnin
kannalta nousee entistä suuremmaksi haasteeksi. Siksi olemme edellyttäneet
ja edellytämme yhä ulkopuolista, riippumatonta arviota Talvivaaran
edellytyksistä kannattavaan, työllistävään ja ympäristön kannalta
kestävään tuotantoon. Valiokunta teki vakavaa ja vastuullista yhteistyötä
mietinnössään. Kun tuhansien ihmisten elämän edellytykset ovat
vaakalaudalla, ei ole sijaa turhalle poliittiselle nokittelulle. Tästä
hyvästä yhteishengestä huolimatta mietinnöstä jäi jostain syystä
puuttumaan tämä aivan välttämätön edellytys: riippumaton, mahdollisesti
ulkomaisten asiantuntijoiden selvitys, jotta vastuuta voitaisiin aidosti
kantaa nyt ja kymmenien, satojen vuosien päähän.
Li Andersson vas
Arvoisa puhemies! Ei ole varaa poliittiseen nokitteluun, sanoi edustaja
Harakka ja syyllistyi siihen itse omassa puheenvuorossaan puhuessaan
vihreiden ja vasemmistoliiton kannasta suhteessa Terrafameen ja
Talvivaaraan. On selvää, että Terrafamen ja Talvivaaran tilanne on vaikea
ja että tilanne pysyy epävarmana myös tulevaisuudessa. Se, mitä
vasemmistoliitto on linjannut tähän liittyen, on se, että pidämme
hallituksen linjausta alasajoon varautumisesta valitettavana mutta oikean
suuntaisena.
Mitä tulee tähän lisätalousarvioon muuten, niin suurin ongelma on se, mikä
tästä edelleen puuttuu, eli hallitus ei edelleenkään tässäkään
lisätalousarviossa reagoi tarpeeksi tähän vaikeaan työllisyys- ja
taloustilanteeseen. Pitkäaikaistyöttömyys, kuten tiedetään, on Suomessa
ollut kasvussa, ja työllisyysmäärärahat ovat olleet riittämättömällä
tasolla koko tämän hallituskauden ajan, ovat sitä myöskin tämän vuoden
aikana, eikä tätä tilannetta edelleenkään korjata tässä
lisätalousarviossa. Tästä syystä vasemmistoliitto esittää 30 miljoonaa
lisää palkkatukeen ja myöskin starttirahaan.
Sen lisäksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kanta on ollut, että tässä
lisätalousarviossa olisi pitänyt varautua myöskin maatalouden ahdinkoon
myöntämällä tätä maa- ja metsätalousministeriön esittämää kriisipakettia
maatalouden ahdingon lieventämiseksi.
Timo Harakka sd
(vastauspuheenvuoro)
No, tämähän ei tietenkään ole nyt tässä itse kysymyksessä pääasia, mutta
itsekin totesin, että kyseessä voi olla oma rajoittuneisuuteni
ymmärryksessä, ja sen myönnän yhä. Ihmettelin vain, että 16. toukokuuta
Kainuun vasemmisto vastusti alasajoa. Sitten puheenjohtaja Arhinmäen
lausunto oli otsikoitu 25.5. "Talvivaaran sulkeminen aivan oikea
ratkaisu", ja nyt sitten ette noussut protestiksi vastustamaan
puheenjohtaja Juhantalon kuvausta siitä, kuinka yhdessä jaosto ja
valiokunta lievensi näitä sulkemisen ehtoja. Että tästä tämä minun
ymmärrykseni rajoittuneisuus tuli, ja siinä kaikki.
Touko Aalto vihr
Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen maatalous on ennennäkemättömässä
kriisissä. Maatalouden tilaa käsittelevässä välikysymyskeskustelussa koko
eduskunta oli asiasta harvinaisen yksimielinen. Siksi onkin pettymys, että
hallitus ei osoita tässä vuoden toisessa lisätalousarviossa maa- ja
metsätalousministeri Tiilikaisen valmistelemaa 48 miljoonan euron
kriisipakettia kriisin pahimmasta vaiheesta yli pääsemiseen. Toivon
todella, että hallitus pitää sanansa ja tuo jonkinlaisen maatalouden
tukipaketin heti syyskuun alussa.
Rahasta on pulaa, kun puhutaan maatalouden ahdingosta. Rahasta ei ole
pulaa, kun puhutaan Talvivaaran kaivoksen tukemisesta. Talvivaaran kaivos
on maksanut veronmaksajille jo ennen ensimmäisen ja toisen
lisätalousarvion lisämäärärahoja yli 640 miljoonaa euroa. Vieläkään ei ole
selvää, miten kaivos kykenee huolehtimaan ympäristövastuunsa ja mistä
yksityistä rahaa olisi saatavissa. Ei myöskään tiedetä, miten kaivoksen
prosessit varmuudella toimivat ja miten kaivoksen toiminnan juridinen
perusta saadaan vakaaksi, kun nikkelin maailmanmarkkinahinta vielä on ja
pysyy niin alhaisena, että kaivoksen päätuotetta ei kannata myydä.
Ihmettelen hieman muun muassa hallituksen kommentteja siitä, että kaikki
menee Talvivaaran suhteen jatkossa kuin Strömsössä.
Nuasjärven purkuputken vuoksi muun muassa Nuasjärven selänteen
syvänteisiin on kertynyt happikatoa aiheuttavia ja järven veden normaalia
kiertoa estäviä sulfaattisedimenttejä. Liian monta kertaa olen jo kuullut
sanottavan, että eihän näin pitänyt käydä, myös sen jälkeen, kun Terrafame
otti kaivoksen ohjakset käteen. Purkuputken piti alun perin tuoda vettä
kaivokselle eikä viedä sulfaattipitoisia vesiä Nuasjärveen. Seuraava
ongelma onkin jo nurkan takana, kun Terrafame riitelee oikeudessa, ovatko
sen kasat, sivukivet ja jätealtaat ongelmajätettä vai ei. Talvivaaran
kaivoksen omien aikaisempien arvioiden mukaan näin on, mutta Terrafame on
nyt eri mieltä. Jos kaivosta pyritään vielä ajamaan ylös, harva on puhunut
varoallaskapasiteetin lisäämisestä, vastuurahaston perustamisesta ja
kaatopaikalla vaadittavien allasmattojen käytöstä. Historia toistaa
itseään, jos sen annetaan toistaa itseään.
Arvoisa rouva puhemies! Otan vastuulleni sen teknisen kömmähdyksen, jonka
vuoksi te ette pääse huomenna äänestämään vihreiden valiokunnassa tekemän
lausumaehdotuksen puolesta. Ehdotus ei ehtinyt keskuskansliaan ajoissa.
Sorit siitä. Vihreät vaativat tuossa valiokunnassa esitetyssä lausumassa,
että myönnettävät 144 miljoonaa euroa käytetään vesitaseen hallintaan ja
vesien puhdistamiseen tarvittaviin investointeihin ja kaivoksen alasajoon.
Kaikissa tapauksissa on pidettävä huolta Kainuun luonnosta, Kainuun
työllisyys- ja elinkeinotoiminnasta ja alueen ihmisistä. Sen vuoksi alueen
äkillisen rakennemuutoksen tuen piirissä olevat toimet tulee aloittaa jo
siirtymäkauden aikana.
Arvoisa rouva puhemies! Vuosi sitten todistimme ikävää tilannetta, kun
palkkatuki ja starttirahat loppuivat jo alkusyksystä. Kysynkin, miten
hallitus varmistaa sen, että vastaavaa ei tapahdu tänä vuonna. Vaikka
hallitus tavoittelee työttömyyden nujertamista rakenneuudistuksin ja
kilpailukykysopimuksen kautta, muistutan, että myös riittävien
työllisyysmäärärahojen tulee olla merkittävä osa hallituksen toimia. On
aina parempi maksaa siitä, että ihmiset saavat tehdä töitä, kuin siitä,
että ihmiset pysyvät työttöminä. Odotankin, ja vaadin, että hallitus tuo
merkittävän työllisyyspaketin heti syyskauden aluksi.
Toimi Kankaanniemi ps
Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarviossa esitetään muutamia hyvin
tärkeitä ja hyviä määrärahalisäyksiä. Valiokunta lisäsi metsätalouden
hoitoon, metsien hoitoon, kestävän metsätalouden hoitoon, runsaat 30
miljoonaa euroa. Se on erittäin tärkeä asia, että näin tapahtui. Sillä
panostetaan metsätalouteen niin, että metsurit eivät jää työttömiksi,
taimikot hoidetaan, metsän kasvunopeutta kiihdytetään ja teollisuus saa
jatkossakin riittävästi laadukasta puuta. Tämä on oikea toimenpide tässä
tilanteessa, kun määrärahat olivat riittämättömät.
Arvoisa puhemies! Toinen miellyttävä ja tärkeä asia lisätalousarviossa on
omais- ja perhehoitoon osoitettava lisämääräraha, vajaat 50 miljoonaa
euroa. Se kohdistuu toimintaan, joka on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää.
Siitä on täällä käyty viime viikolla pitkät keskustelut. Hyvä näin.
Lisätalousarviossa on suurimpana kysymyksenä Terrafame Group Oy:n
pääomittamiseen esitetty 144 miljoonan euron siirto. Kuulimme täällä jo
jaoston puheenjohtajan erinomaisen selvityksen asiasta ja tilanteesta,
joka tuolla Kainuussa tältä osin on. Olen myös, ja edustamani ryhmä, hyvin
tyytyväinen siihen, että tämä linjaus sai todella laajan tuen
valiokunnassa, ja nyt kun taisi käydä niin, että edustaja Aalto ei sitä
esitystä pääse tekemään, niin pöytäkirjoihin tulee yksimielisesti tämä
kanta. Mutta tiedämme toki vihreiden kannan.
Sinänsä tämä kysymys on hyvin vaikea, ja siihen täytyy suhtautua erittäin
vakavasti. Suuret rahat, mutta myös työllisyyden näkökulmasta, Kainuun
näkökulmasta, koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta, veronmaksajien
kannalta, asia on äärettömän vakava ja tärkeä. Minä kyllä tällä hetkellä
luotan siihen, että valtiovarainvaliokunta ja sen elinkeinojaosto on
asiaan erittäin hyvin paneutunut ja yhtynyt tähän linjaukseen, ja näin
ollen turvallisin mielin katsomme, mitä tässä on tapahtumassa, ja
toivomme, että tuo tuotanto voisi siellä edetä. Oma käsitykseni on se,
että se menetelmä, joka siellä on käytössä, on käyttökustannuksiltaan
hyvin edullinen, kun se saadaan pelaamaan, ja tällä hetkellä näyttää
siltä, että se on toimiva järjestelmä. Mutta muut ongelmat ovat vielä
isoja, ja toivottavasti rahoittajakin löytyy.
Timo V. Korhonen kesk
Arvoisa puhemies! Olin jo kiittämässä puhemiestä kaikkien salissa olevien
edustajien puolesta, mutta minusta kuulosti siltä, että jokainen kiitti
erikseen, yhteen ääneen.
Puhemies! Tästä lisätalousarviosta ihan kahdesta kolmesta asiasta lyhyet
huomiot:
Ensinnäkin täällä edustaja Aalto otti maatalouden esille, ja monella
tavalla niihin ajatuksiin voi vain yhtyä. Eli kyllä maatalouden osalta on
löydettävä totta kai ratkaisut, ensinnäkin tähän akuuttiin kassakriisiin,
siihen hallitus on hakemassa nyt selkeitä ratkaisuja, mutta tietysti
oleellista on sitten myös se, että löydetään ratkaisut maatalouden
kannattavuuteen pitkällä tähtäimellä, ja niitä ratkaisuja myös sitten
haetaan.
No sitten tähän valtiovarainvaliokunnan esitykseen Kemera-valtuuden
lisäämisestä 30 miljoonalla eurolla. Esitys on äärettömän tärkeä
monellakin tavalla. Kuten täällä on todettu, tämä on tärkeä päätös
suomalaisen metsätalouden kannalta, eli tällä nyt sitten turvataan
taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoidon jatkumista ja
terveyslannoituksen jatkumista. Ja totta kai, ei voi vähätellä sitä, että
arvion mukaan noin 700 metsuria voi jatkaa tämän pohjalta sitten työtään
yhä edelleen suomalaisissa metsissä. Tämä Kemera-päätös on omalta osaltaan
niitä päätöksiä, joilla kaiken kaikkiaan rakennetaan sitä suomalaisen
metsäbiotalouden pohjaa, ja tämä on myös niitä päätöksiä, joilla sitä
työllisyysastetta saadaan Suomessa ylöspäin. Valiokunta kiinnittää aivan
oikein huomiota myös siihen, että nämä valtuudet pitää nyt saada nopeasti
käyttöön, ja on syytä myös yhtyä niihin näkemyksiin, mitä täällä on
esitetty, että tätä Kemera-tukijärjestelmää kaiken kaikkiaan on nyt syytä
myös arvioida, miten se saataisiin selkeämmäksi.
No sitten tämä Terrafame Group Oy:n pääomittaminen 144 miljoonalla eurolla
— äärettömän tärkeä päätös. Oli hyvä kuulla työ- ja elinkeinojaoston
puheenjohtajan, edustaja Juhantalon puheenvuoro tässä yhteydessä aiemmin.
On hyvä, että nämä jaoston näkemykset ovat nyt sitten myös koko tämän
valiokunnan mietinnössä. Itse näen, että tämä 144 miljoonaa on mitä
suurimmassa määrin rahoitusta sille, että tätä kaivoksen ylösajoa
jatketaan. Minun maailmankuvassani tämä ei ole rahoitusta alasajamiselle
vaan tämä on rahoitusta tämän kaivoksen ylösajamiselle. Hallitus on omissa
päätöksissään todennut, että Terrafame tarvitsee tämän vuoden aikana
yksityistä rahoitusta. Tämän vuoksi on äärettömän tärkeää, että tämä
kaivosprosessi kaiken kaikkiaan saadaan toimimaan. Kaivoksen loistava
henkilökunta on pystynyt osoittamaan nyt sen, että tämä prosessi menee
koko ajan hyvään suuntaan. On ollut hienoa kuulla asiantuntija-arvioita
siitä, että Talvivaaran kaivos käytännössä ei ole toiminut tämän prosessin
osalta koskaan niin hyvin kuin se tällä hetkellä toimii. Ja jotta tähän
saadaan yksityistä rahoitusta, niin on totta kai välttämätöntä, että tämä
kaivosprosessi saadaan toimimaan, vesiongelmat saadaan kuntoon, ja on
aivan selvää, että ympäristöturvallisuutta riskeeraten tätä toimintaa ei
voida jatkaa.
Minä haluan myös kiittää monista näkemyksistä — näkemyksistä, jotka
näyttävät menevän yli puoluerajojen — siitä, että täällä eduskunnassa
ollaan huolestuneita Kainuun tilanteesta, jos Terrafamen osalta,
Talvivaaran osalta, tapahtuu se kaikkein huonoin vaihtoehto. Terrafame
työllistää Kainuussa sen noin tuhat ihmistä suoraan, välilliset
vaikutukset toinen mokoma Suomessa. Jos nämä työllisyysvaikutukset
suhteutetaan pääkaupunkiseudulle, niin tämä Terrafame-Talvivaara vastaa
tällä alueella useitten kymmenientuhansien henkilöitten työpaikkaa, ja se
omalta osaltaan kuvaa sitä, että tämän korvaaminen on äärettömän vaikeaa.
Mutta olen kiitollinen siitä, että myös hallitus on omalta osaltaan
todennut, että Kainuun tarpeisiin vastataan, ja toisaalta me sitten
Kainuussa teemme koko ajan, myös tällä hetkellä, kasvusuunnitelmaa. Jos
tässä kielteinen ratkaisu jostakin syystä tulee, niin totta kai pyrimme
kaikin tavoin löytämään ratkaisuja muun muassa työllisyyden näkökulmasta.
Touko Aalto vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Korhonen omassa puheenvuorossaan sanoi
ääneen sen, mitä moni on osannut odottaa ja rivien välistä lukea. Eli
edustaja Korhosen sanoin hänen ajatusmaailmansa tästä 144 miljoonasta on
se, että se käytetään kaivoksen ylösajamiseen, ei alasajamiseen. Ehkä
juuri tämän takia en saanut sille valtiovarainvaliokunnassa tehdylle
lausumaehdotukselle kenenkään muun kuin RKP:n tukea. Siinä vaadittiin,
että nämä rahat myönnetään nimenomaan vesitaseen hallintaan ja vesien
puhdistamiseen tarvittaviin investointeihin ja kaivoksen alasajoon.
Kenties edustaja Juhantalo tai edustaja Korhonen pystyy vastaamaan näihin
kysymyksiin, mitkä aikaisemmin omassa puheenvuorossani toin esille
kaivoksen ongelmista — ja sanon vain sen, että Terrafame Group Oy on
omassakin lausunnossaan sanonut näistä prosesseista, että on lupaavia
tuloksia, mutta mitään vakuuksia ei voida antaa siitä, miten tämä prosessi
tulee toimimaan jatkossa, puhumattakaan siitä, kun kaivos toimii täydellä
teholla.
Timo V. Korhonen kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Minusta hallituksen linjaus on täysin selvä. Samalla kun
Terrafamea pääomitetaan lisää, hallitus on todennut, että toiminnan
ylösajaminen voi jatkua, jos Terrafamelle, Talvivaaralle löydetään tämän
vuoden aikana uutta yksityistä rahoitusta. Tässä tilanteessa yksityisen
rahoituksen saaminen on aika vaikeaa, jollei kaivos pysty osoittamaan,
että nämä kaivosprosessit toimivat. Ja tällä hetkellä näyttää hyvältä: ne
prosessit menevät eteenpäin, mutta suuri ongelma on tämä vesitase, joka
taas on sidoksissa muutamiin ympäristölupapäätöksiin.
Touko Aalto vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Ehkä nimenomaan juuri sen takia, että vesitase ei
ole hallinnassa, ei ole tietoa, miten vesien puhdistus saadaan kunnolla
hoidettua ja prosesseista ei ole mitään muuta kuin lupaavia tuloksia,
juridista varmuutta ei ole tai juridinen pohja horjuu kuin suomalainen
mies juhannusyössä tällä hetkellä. Juuri kaikki nämä faktat, mitkä ovat
nähtävissä täällä näin, osoittavat sen, että yksityistä rahaa ei ole
tulossa. Sen takia puheet siitä, että 144 miljoonaa euroa käytetään
nimenomaan tähän ylösajamiseen ja uusien louhosten avaamiseen ja se, että
sitä perustellaan vesitaseella... Eivät nämä aikaisemmatkaan päätökset
uusien louhosten avaamisesta ole auttaneet vesitasetta aikaisemmin, miten
ne auttavat sitä nyt?
Timo V. Korhonen kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Vakavaa asiaa ehkä voi sillä tavalla hiukan keventää,
että edustaja Aalto uskoo, että Terrafame ei saa yksityistä rahoitusta
tämän vuoden aikana. Minä taas, arvoisa puhemies, uskon, että Terrafame
tulee saamaan tämän vuoden puolella yksityistä rahoitusta sitä myötä, kun
nämä kaivosprosessit saadaan toimimaan.
Olavi Ala-Nissilä kesk
Arvoisa rouva puhemies! Tätä toista talousarviota tehtäessä olemme
törmänneet siihen, että budjettikehykset tulevat vastaan. Meille jää nyt
kolmatta talousarviota varten jakovaraa 90 miljoonaa. (Timo Kalli: Neljä!)
— 94 miljoonaa, ollakseni tarkka niin kuin edustaja Kalli. — Edustaja
Kallin johtama valtiovarainvaliokunta on tehnyt hyvää työtä tämän
lisätalousarvion käsittelyssä, edustaja Juhantalo käytti jo hyvin punnitun
puheenvuoron koskien Terrafamea, ja sillä tavalla mietinnössä on tehty
aivan oikeat linjaukset. Samaten maatalousjaostossa on kestävän
metsänhoidon Kemera-rahaan löydetty nyt 30 miljoonan euron jousto, ja se
on hyvin tärkeätä.
Todellakin maatalouden kriisin eteen on tehty toimia, muun muassa lainojen
maksuaikojen ja takausten suhteen, julkisten hankintojen suhteen ja niin
edelleen. Nyt huippukokouksessa pääministeri suuren valiokunnan evästämänä
yrittää saada huippukokouksen päätelmiin byrokratian purkamista koskevan
lauseen ja myöskin maatalouden tilanteen. Minusta tämä kriisiraha tässäkin
budjettikehyksessä kolmannen talousarvion tullessa pitää hoitaa viipymättä
ja viimeistään kun nähdään tämä EU:n tilanne.
Sinällään se, että on tullut uusia menoja budjettiin — muun muassa
turvapaikanhakijoiden tilanne — ja on pystytty toimimaan näissä
kehyksissä, on luonut kuitenkin uskottavuutta Suomen talouteen ja julkisen
talouden tasapainottamiseen, mikä on tärkeä asia.
Ozan Yanar vihr
Toinen tärkeä asia, joka on nostettava esille, on toki Terrafamen tilanne,
joka on puhututtanut myös täällä aiemmin tänään. Terrafame Group Oy:hyn
annettu raha pitäisi suunnata alasajoon. Alasajo on aloitettava
suuntaamalla lisätalousarviossa myönnetty 144 miljoonaa ympäristön tilaa
parantaviin investointeihin, esimerkiksi vesitaseongelmien poistamisen
mahdollistamiseen. On selvää, että Terrafame työllistää alueellisesti
huomattavan määrän työntekijöitä ja kaivoksen tulevaisuudella on
vaikutusta suuren ihmismäärän elämään. Siksi on erittäin tärkeää lieventää
alasajon aiheuttamaa työttömyyttä. On tärkeää pitää huolta alueen
ihmisistä erilaisin työllistämistoimin todella nopealla aikataululla.
Lisäksi on hyvä, että lisätalousarviossa turvapaikkatilanteeseen
osoitetaan määrärahoja. On yleisesti erittäin tärkeää käsitellä
turvapaikanhakijoiden hakemukset nopeasti, ja on myös erittäin tärkeää
tukea heidän pääsyään koulutukseen ja työhön. Me olemme kaikki samaa
mieltä siitä, että on erittäin tärkeää, että kotoutuminen onnistuu hyvin.
Jotta siihen pystyttäisiin panostamaan kunnolla, turvapaikkamenojen
saaminen kehysten ulkopuolelle olisi todella tarpeen.
Timo Kalli kesk
Arvoisa puhemies! Kun voimassa olevan kehystason jakamaton varaus on vain
se 94 miljoonaa ja kun tarpeita on valtavasti, niin silloin tietenkin
joudutaan miettimään, pitääkö joitakin valtionyhtiöiden omistajarajoja
voida muuttaa niin, että saadaan pelivaraa jonkun uuden aikaansaamiseksi,
joka lisää ja mahdollistaa uutta työtä ja työllisyyttä. Huomenna, kun
täällä käsitellään julkisen talouden suunnitelmaa, periaatteessa kaikkiin
näihin kysymyksiin valiokunnalta löytyy vastaus. Esimerkiksi
pitkäaikaistyöttömyyden osalta edellytetään, että hallituksen pitää löytää
rakenteellisten toimien lisäksi selkeitä keinoja, joilla tähän edustaja
Ihalaisen esittämään kysymykseen löytyy vastauksia. Tällä
lisätalousarviolla puututaan kuitenkin vain muutamiin ongelmiin, ja kun
tämä jakovara on tämänkaltainen, niin pakko on löytää jostain pelivaraa,
ja pelivaraa löytyy ainoastaan rakenteellisilla uudistuksilla ja siitä,
että näitä omistusrajoja voidaan purkaa niin, että sieltä löytyy pääomaa.
Kauko Juhantalo kesk
Arvoisa puhemies! Saamamme selvityksen mukaisesti 70 prosenttia maailman
kaivostoiminnasta on tällä hetkellä negatiivista tulokseltaan. Mineraalien
nousut ja laskut ovat melko loivaliikkeisiä mutta jyrkkiä. Kun Talvivaara
aloitettiin, nikkeli oli 50 000 euroa per tonni, tällä hetkellä noin 8,5,
jossa se on madellut useamman vuoden. Nikkelin ohella kaivos tuottaa
sivutuotteenaan muun muassa sinkkiä kaksinkertaisen määrän siitä, mitä
nikkeliä. Sinkin hinta maailmanlaajuisesti on halpa, noin runsaan 1 000
euron tonniluokkaa, mutta se on ripeämmin lähtenyt nousuun. Se tukee
osaltaan jo pelkästään nikkelin halpaa maailmanmarkkinahintaa, ja jos
maailmanmarkkinahinta nousee vähitellen ennakoidusti 17 000—18 000 euroon
per tonni, niin Talvivaaran kaivos on erittäin tuottava.
Muistaakseni Ford meni muutaman kerran konkurssiin ennen kuin autotuotanto
alkoi tuottaa. Teollinen toiminta on tällaista, pääomia vaativaa. Meillä
on valtiollisesti vähän pääomia, se on ymmärrettävää, ettei aina jakseta
loppuun saakka, mutta meillä on ollut epäonnea. Juuri viime hetkellä
olemme luopuneet tai myyneet teollista toimintaa ulkomaille ja myöhemmin
katuneet. Onko nyt vihreällä liikkeellä miestä ja naista katua sitten, jos
peittäisimme tuon kaivoksen ja nikkelin hinta lähtisi ripeään nousuun ja
sinne ovat menneet lupaavat eurot?
Krista Mikkonen vihr
Arvoisa puhemies! Kun jotain oikein kovasti haluaa, niin siihen haluaa
uskoa, vaikka viestit todellisuudesta olisivat toisenlaiset. Näin on
käynyt Terrafamen kohdalla. Hallituspuolueilla näyttää edelleen olevan
suuri luotto siihen, että kaivokseen löytyy yksityistä rahaa sitä
pyörittämään, vaikka todellisuudessa ainoa taho, joka viime aikoina on
Talvivaaraan laittanut, on valtio, kuten nytkin. Lisätalousarviossa
esitetään 144 miljoonaa euroa sinne laitettavaksi.
On kuitenkin syytä katsoa totuutta silmiin, ja on hyvä muistaa, että kyllä
ne nikkelivarat siellä säilyvät, jos joskus tulee tilanne, jolloin niitä
on viisasta hyödyntää, ja jos silloin on semmoinen teknologia käytössä,
että se voidaan tehdä ympäristöystävällisesti. Nyt olisi tärkeää saada
vesitase hallintaan ja käyttää nämä rahat siihen ja vesien puhdistamiseen,
ja sitä kautta se edesauttaa myös kaivoksen alasajon valmistelua, koska
nämä tulevat olemaan edessä joka tapauksessa.
Toinen asia, minkä haluan tässä nostaa, on työllistämisrahat. On aivan
totta, että eivät työllistämisrahat sinänsä ole kestävä vastaus
työllisyyden hoitoon, vaan tarvitaan uusia työpaikkoja. Mutta tarvitaan
myös työllistämisrahoja, sillä kuten tässä on tullut esille, tällä
hetkellä pitkäaikaistyöttömien määrä on taas kasvanut, ja näille ihmisille
nimenomaan työllistämisrahat ja palkkatukirahat ovat se keino, millä he
pääsevät työn syrjään kiinni. Me tiedämme, että maassa on esimerkiksi
lukuisia järjestöjä, joilla olisi työpaikkoja tarjolla, mutta heillä on
suuri huoli siitä, että palkkatukirahat uhkaavat loppua jo tässä vaiheessa
vuotta. Sen takia olisi ollut viisautta ottaa tähän lisätalousarvioon myös
oma osuutensa työllisyysrahoille.
Hanna Halmeenpää vihr
Arvoisa rouva puhemies! Otan tässä nyt esille lisätalousarviosta vain
yhden asiakokonaisuuden, joka koskee koko Pohjois-Suomea ja tietysti
erityisesti Kainuuta, eli mitä tehdä Talvivaaran Terrafamen kaivoksen
suhteen.
Hallitus esittää lisätalousarviossaan lisärahoitusta — jälleen, nyt 144
miljoonaa euroa. Eihän tässä näin tietenkään pitänyt käydä. Tosiasia vain
on, että kaivoksen jättäminen oman onnensa nojaan ei ole mahdollista. Jos
— ja nyt sanon, että todennäköisesti "kun" — kaivoksen toiminta ajetaan
alas, maksaa se joidenkin arvioiden mukaan ainakin noin 300 miljoonaa
euroa. Sekä valtio että piensijoittajat tietysti tässä tapauksessa
häviävät sijoituksensa korkojen kera. Tehtiinpä mitä tahansa,
ympäristövastuista on huolehdittava: jätevedet on puhdistettava, jo
pilaantuneet lähivesistöt on kunnostettava, sekä kipsisakka- että
jätevesialtaat on hoidettava loppuun saakka.
Kainuun kaivosjätehän kaatui valtion syliin nikkelin
maailmanmarkkinahinnan romahduksen, ympäristöongelmien kriisin sekä
kaivoksella valitun teknologian, bioliuotusmenetelmän, toimimattomuuden
yhdistelmään. Rahoitusriski on ollut merkittävä jo pitkään. Yksityisiä
investoijia ei kaivoksen pelastajiksi ole löytynyt, ei ennen eikä jälkeen
Nuasjärven purkuputken ympäristöluvasta saadun päätöksen. Siispä valtio
maksaa. Paljon puhutun purkuputken ympäristölupapäätöksen perusteluissa
todetaan mainitsemani huomattavat epävarmuustekijät luvan määräaikaisuuden
syyksi. Päästörajojen laskemisen perusteluksi todetaan, että purkuvesien
kohdevesistöt eivät kestäisi enempää. Todetaan vielä sekin, että
purkuvesissä ei saa olla nikkeliä, kadmiumia ja elohopeaa. Siksipä vesi
pitää puhdistaa nykyistä paremmin prosessin alkupäässä. Tarvitaan siis
investointeja jätevesien puhdistukseen ja vesitaseen hallintaan joka
tapauksessa, kaikissa vaihtoehdoissa.
On varmasti oikein, että kaikista kaivoksen aiheuttamista murheista
huolimatta valtion varoista rahoittamalla on reilusti annettu mahdollisuus
jopa moneen kertaan asioiden korjaamiseen. Kaivoksella on varmasti
yritetty moneen otteeseen priimaa tehdä, jos toki suttakin on väliin
syntynyt, aika isoakin sellaista. Nykytiedon valossa näyttää vain entistä
vahvemmin siltä, ettei muutosta parempaan pitkällä tähtäimellä voi
odottaa. Talvivaaran Terrafamen rahoittaminen Kainuun alueen työllisyyden
nimissä sadoilla miljoonilla euroilla ei voi jatkua, ellei
markkinaehtoinen toiminta kaivoksella ota sujuakseen, ympäristöongelmat
ratketakseen ja prosessi toimiakseen kaikissa kainuulaisissa olosuhteissa.
Jos vähän suhteuttaa asioita: Energiaviraston mukaan tuulivoimaa oli
alkuvuodesta 2016 tuettu valtion varoin yhteensä noin 226 miljoonalla
eurolla syöttötariffin alusta lukien. On saatu haluttua vastinettakin, eli
sähköä ja lisäkapasiteettia uusiutuvan energian markkinoille. Tämä
tukimuotohan loppuu. Uusi, ehkäpä oikeudenmukaisempi, uusiutuvan energian
tukijärjestelmä on tekeillä. Talvivaaraan puolestaan on tähän mennessä
laitettu yhteensä yli 500 miljoonaa euroa valtion kassasta, mukaan lukien
Finnveran ja Solidiumin kautta mennyt rahoitus. Vuosi sitten eduskunta
lisärahoitti kaivosta 100 miljoonalla eurolla, syksyllä vielä 209
miljoonalla eurolla lisää, ja tänä keväänäkin on jo 38,5 miljoonaa euroa
pulitettu. Tätä menoa kassasta on todella tulossa pohjaton. On toki saatu
paljon työtä, verotulojakin, yksi iso konkurssi ja ympäristöongelmia. Ei
näin voida jatkaa vuodesta toiseen.
Nyt on aika katsoa peiliin ja suunnata lisärahoitus oikein. Ei siis
loppumattomaan ongelmia ja riskejä sisältävän kaivostoiminnan
tekohengitykseen vaan hallitun alasajon välttämättömiin ja vastuullisiin
toimiin. Siinäkin on edessä vuosien työ. Ei toimeliaisuus kaivoksella
missään vaihtoehdossa pysähdy kuin seinään.
Touko Aalto vihr
Arvoisa rouva puhemies! Vastaan vihreille ja minulle esitettyihin
kysymyksiin. Kunnioitettu edustaja Juhantalo kysyi, onko vihreillä miestä
ja naista myöntää virheensä, jos nikkelin maailmanmarkkinahinta nousee.
Edustaja Harakka sanoi jo aikaisemmin, että ketään ei varmaan yllätä, että
vihreät vaativat kaivoksen alasajoa, ja edustaja Ihalainen korosti huolta
kaivoksen alasajon työllisyysvaikutuksista. Vastaan kootusti.
Ensinnäkin, myös vihreät ovat antaneet useita mahdollisuuksia Talvivaaran
kaivoksen jatkolle. Olemme antaneet mahdollisuuden ja tahtoneet uskoa sekä
Talvivaaraan että Terrafamen lupauksiin. Näin sen takia, että kuten
arvostettu edustaja Ihalainen toi esiin, työllisyysvaikutukset ovat niin
merkittäviä. Tämän takia myös vihreät ovat tässä prosessin aikana antaneet
mahdollisuuksia ja tahtoneet uskoa näihin lupauksiin.
Mutta koska tähän päiväänkään mennessä ei ole varmuutta kaivoksen
juridisesta perustasta, ympäristövastuiden hoitamisesta, yksityisestä
rahasta ja prosessien toimivuudesta, näin ei voi jatkaa kerta toisensa
jälkeen. Kaivoksen rahoittaminen hamaan tappiin asti johtaa siihen, että
kaivoksen ylläpitäminen muodostuu päivä päivältä yhä kalliimmaksi ja kakki
nämä vähät rahat ovat pois niistä rahoista, joita pitäisi antaa sinne
Kainuun työllisyyden, elinkeinorakenteen tukemiseen, välttämättömien
ympäristövastuiden hoitamiseen, ihmisen ja luonnon auttamiseen Kainuussa.
Kauko Juhantalo kesk
Yhdyn siihen arvioon, mitä edustaja Ihalainen lausui. Saimme
vieraillessamme Kainuussa sen käsityksen — siellä on pääasiassa nuorta ja
hyvin työhön motivoitunutta henkilöä — että jos kaivos lopetettaisiin, se
olisi menetys Kainuulle sen vuoksi, että siellä olevan käsityksen mukaan
heistä suurin osa sijoittuisi etelään ja olisi poissa Kainuun tehokkailta
markkinoilta.
Mitä tulee — siitä tässä eräs mainitsi — siihen, että ne rahat ovat
pennilleen menneet sinne Terrafameen, niin aluetaloudellisten vaikutusten
arviota ei ole tarkoin tehty, mutta se on tutkittu alustavasti, että
Terrafamesta ulos menevät rahavirrat jakautuvat niin, että yritysveroina
ja henkilöstön sivukuluina tulee alueelle arviolta noin 9 prosenttia ja
kainuulaisten maksamia arvonlisäveroja ja muita veroja 11 prosenttia ja
kainuulaisten kulutukseen jäisi 14 prosenttia yhtiöstä ulos menevästä
rahasta. Siis kaikki ei ole mennyt turhuuteen, vaan siellä on hyödynnetty
Kainuuta ja valtiota takaisin tuon verran näiden selvitysten mukaisesti.
Mitä tulee siihen toiveeseen, että jos se on suljettu ja nikkelin hinta
nousee nopeasti, sulkemisprosessi kestää 20—30 vuotta. Kaivoksen pinta-ala
ja nikkeli- ja sinkkivarat ovat hyvin suuret, mutta ne ovat runsaalla
pinta-alalla pitoisuudeltaan matalia. Jos kaivos tehokkaasti suljetaan,
sen ylösajo tuntuu aivan käsittämättömän vaikealta — onko laisinkaan
mahdollista? Sitä pitäisi pitää pystyssä, kunnes nämä
ympäristöedellytykset, yksityinen raha ja (Puhemies koputtaa) nikkelin ja
sinkin hinnannousu tukevat sen toimivuutta. Mikä... (Puhemies: Edustaja,
nyt olisi jo aika täynnä! Haluatteko pöntössä jatkaa? — Ei.)
Johanna Karimäki vihr
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa osoitetaan 144 miljoonaa Terrafameen
Talvivaaran kaivostoimintaan. Ongelmallista hallituksen esityksessä on se,
että louhinta edelleen Talvivaarassa jatkuu, kun nyt jo viimeinkin olisi
aika aloittaa hallittu alasajo. Alueella on 9 miljoonaa kuutiota
jätevettä, joka sisältää raskasmetalleja ja sulfaattia. Hallitus antaa
tämän lisärahoituksen vaatimatta kuitenkaan lisäinvestointeja
vesienpuhdistusjärjestelmiin, jotka välttämättä tarvitaan. Hallitussa
alasajossa toki otetaan talteen se nikkeli, mikä nykyisistä kasoista
irtoaa, ja huolehditaan asianmukaisesti jätevesistä, jotta ne eivät uhkaa
Kainuun luontoa eivätkä ihmisten terveyttä.
Arvoisa puhemies! Haluan puhua vielä työllisyysmäärärahoista. Ensiksikin
edustaja Ihalainen käytti erinomaisen puheenvuoron siitä, kuinka
nuorisotakuu on ajettu alas, mikä on kestämätön ratkaisu. Nuorelle
ihmiselle lyhytkin aika toimettomana voi olla vakava tie syrjäytymiseen,
mutta toisaalta nuorilla on aina toivoa ja mahdollisuuksia. Jos nuori
otetaan haltuun ja häntä autetaan, ojennetaan auttava käsi, niin koko
hänen tulevaisuutensa voi olla pelastettu. Siksi tämä nuorisotakuu ja
siihen osoitetut määrärahat ja työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ovat
niin tärkeitä. Työllisyysmäärärahoja muutenkin olisi pitänyt lisätä jo
nyt, sillä viime kesänä ne loppuivat kesken työvoimatoimistoista.
Ensimmäiseksi loppuivat vammaisten tukityöllistämismäärärahat, mutta
aloitteleville yrittäjillekin sanottiin, että ei ole starttirahaa. Eli
yritysidean omaavat eivät voineet laittaa yritystä pystyyn, kun
starttirahat olivat loppu. Lisää työllisyysmäärärahoja nyt, hallitus.
Li Andersson vas
Arvoisa puhemies! Riippumatta siitä, millä määrällä optimismia nyt sitten
suhtautuu näihin Talvivaaran kaivoksen tulevaisuudennäkymiin, pidän ehkä
hiukan ihmeellisinä näitä puheita tämän pääomituksen käytöstä ja
käyttötarkoituksesta, koska olen siinä ymmärryksessä, että riippumatta
siitä, mikä kaivoksen kohtalo on, rahaa tarvitaan joka tapauksessa näihin
ympäristöinvestointeihin, jotta saadaan tämä vesitase hallintaan, ja
tarvitaan joka tapauksessa investointeja myöskin ympäristöturvallisuuden
takaamiseksi. Silloin kun valtiovarainvaliokunnan elinkeinojaosto kävi
paikan päällä vierailulla, niin heille kerrottiin myöskin, että myös
alasajovaihtoehto edellyttää, että toiminta ensin ajetaan ylös. Eli tämän
toiminnan jatkuminen on myöskin edellytys sille, että tätä alasajoa
jossain vaiheessa voidaan hallitusti tehdä.
Touko Aalto vihr
Arvoisa rouva puhemies! Tuossa aikaisemmassa koontipuheenvuorossani
unohtui vielä mainita edustaja Juhantalolle tästä nikkelin
maailmanmarkkinahinnasta. Yleinen arvio on se, että jos nikkelin
maailmanmarkkinahinta lähentelee tuota 12 000:ta dollaria per tonni, niin
siinä vaiheessa myös arvometallien osalta kysyntä ja tarjonta markkinoilla
johtavat siihen, että varastoissa olevat nikkelivarannot tuodaan taas
markkinoille. Se taas puskee sitä hintaa alaspäin uudestaan, ja siinä,
vaikka toki saadaan sinkistä lisätuloja kattamaan näitä tappioita, sinkin
ja koboltin myynnillä sitä kokonaisvaikutusta ei saada taittumaan siten,
että kassavirta saataisiin positiiviseksi. Tämä on se iso ongelma tässä
asiassa.
Edustaja Andersson toi esiin tuossa noin sen ajatuksen, mitä Terrafame on
pitänyt esillä, että kun ajetaan ylös, niin mahdollista on alas ajaminen.
Sehän perustuu siihen ajatukseen, että louhinta lisää haihduntaa, ja
ongelma tässä on se, että näin on sanottu myös aikaisemmin. Näin on
sanottu aikaisemmin, mutta miten me voimme olla vakuuttuneita siitä —
koska tämä ei ole toiminut aikaisemmin — että se toimisi nyt sitten?
Hanna Halmeenpää vihr
Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa edustaja Juhantalo, haluan lyhyesti
kommentoida asioihin, joita otitte esille, joista ensimmäisenä mieleeni
tulee tuo prosessi, tuo menetelmä, mitä Terrafamen Talvivaaran kaivoksella
käytetään. Sehän on bioliuotusmenetelmä. Kuulimme tässä salissa jo aiemmin
myös edustaja Korhosen vakuutteluja siitä, että nyt tuo menetelmä toimii
erinomaisesti. Minusta on hieman myöhäistä todeta se nyt vuonna 2016, kun
prosessi on alkanut jo vuonna 2007 ja 2008. Kaivosalan ammattilaisilta
itseltään olen selvittänyt, mihin tuo menetelmä on tarkoitettu. Sehän on
tarkoitettu lämpimiin, kuiviin ilmasto-olosuhteisiin. No, sellaiset eivät
vallitse Kainuussa tänäkään vuonna. Siellä on viileä, kostea ilmasto niin
kuin koko Suomessa.
Olemme tietenkin saaneet aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Suomeen.
Olemme tietenkin saaneet verovaroja vastineeksi niistä panostuksista, mitä
valtion varoin on Talvivaaraan ja Terrafameen tehty. Kyllä minua
kansanedustajana ja erityisesti pohjoisen kansanedustajana huolettaa
Kainuun työllisyys ja tulevaisuus, jos ja kun kaivos todennäköisesti alas
ajetaan. Mutta kyllä minua myös vastuullisena kansanedustajana huolettaa
se kysymys, onko valtion tehtävä toimia riskisijoittajana,
riskirahoittajana, hankkeessa, jossa koko tulevaisuus pitkälti pohjaa
siihen uskoon ja toivoon ja kaivosalan markkinapuheisiin, että kyllä se
nikkelin maailmanmarkkina sieltä hoituu ja kaikki muukin hoituu, kun ajan
kanssa odotellaan. Siihen meillä ei ole varaa.
Kauko Juhantalo kesk
Rouva puhemies! Bioliotusmenetelmä on ainoa, joka on käytettävissä näin
laihassa malmipitoisuudessa, ei normaali kaivostoiminta.
Mitä tulee bioliotusmenetelmän toimivuuteen, että se toimii muka
ainoastaan kuivassa mutta ei märissä olosuhteissa, teoria on teoria ja
käytäntö on käytäntö, koska 15 kuukaudessa puolet primäärikasojen
nikkelistä on liuennut, ja se on myytävissä olevaa tavaraa. Teoria näyttää
toista, mutta käytäntö toista.
Edustaja Andersson muistaa aivan oikein: pitää tehokkaasti louhia, jotta
primäärikasoja saadaan. Vanhojen kasojen, jotka ovat kivettyneitä,
jyrsiminen uudelleen toimintaan on hitaampaa. Valitettavasti vanhasta
Talvivaarasta annettiin väärää informaatiota ja lupaukset siellä pettivät
ja kasat päätyivät kivettymään. Se on suuri vahinko, ja niistä on suuri
vaiva ottaa nyt uudelleen jyrsimällä nikkeli pois. Mutta tämä menetelmä
näyttää toimivan siellä, ja minä uskon sieltä saatuja selvityksiä.
Mitä tulee edustaja Harakan vastalauseisiin, ne ovat ymmärrettäviä, mutta
eivät ristiriidassa laisinkaan sen yhteisen sanamuodon kanssa, jonka
saatoimme saavuttaa. Emme menneet niin yksityiskohtaisiin vaatimuksiin,
joita siellä kuulimme kyllä ja joita meille esitettiin. Minä ymmärrän
niitä vastalauseita, ne eivät ole ollenkaan ristiriidassa yhteisesti
löydetyn mielipiteen kanssa.
Touko Aalto vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Siinä, mitä edustaja Juhantalo sanoi, faktahan on
kuitenkin se, että tämä vesitaseongelma on paisunut jatkuvasti, koko ajan.
Ja kun katsotaan historiaa, aikaisemmin tämän louhinnan kautta ei ole
onnistuttu siinä veden haihdutuksessa sillä tapaa kuten on toivottu. Mikä
meidät vakuuttaa siitä, että nyt asia olisi toisin? Tämä on ehkä se
pääkysymys.
Ja Terrafame Group Oy itsekin myöntää valiokuntakuulemisessa, että tässä
bioliotuksessa on saatu positiivisia signaalivaikutuksia, positiivisia
mittaustuloksia, mutta tämän pohjalta ei voi tehdä pitkälle meneviä
arvioita. Etenkään kun louhinta kasvaa ja kaivos kulkee kohti täyttä
kapasiteettia, ei voida vakuuttaa myöskään tästä asiasta.
Timo Harakka sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämä oli kyllä hieno ja historiallinen hetki, kun
hallituspuoluetta edustava jaoston puheenjohtaja antoi kiitoksen
vastalauseelle ja suhtautui valiokunnassakin tähän jalosti. Tämä kuvaa
sitä aitoa halua löytää yhteisiä ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen. Ja
todellakin vastalauseemme, joka jatkaa tätä meidän johdonmukaista
linjaamme, on se, että tästä kysymyksestä täytyy voida tehdä vastuullinen
päätös parhaalla mahdollisella tiedolla. Ikävä kyllä meillä ei sitä
parasta mahdollista tietoa ole, kuten ehkä tästä salikeskustelustakin
ilmenee. Me ansaitsemme sen, ja kainuulaiset ansaitsevat sen, jotta
voisimme kantaa aitoa vastuuta tästä ratkaisusta nyt, kymmenien vuosien ja
jopa satojen vuosien päästä.
Ville Niinistö vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Valitettavasti Talvivaaran kohdalla on vuosien
painolasti, ja siitä käydään sellaista keskustelua, jota ei edes pitäisi
eduskunnassa joutua käymään yksittäisen yhtiön toiminnasta. Me puhumme
siitä, onko heidän tekniikkansa ylipäätään teoriassa mahdollista saada
toimimaan niin, että se voi olla kaupallisesti pystyssä oleva kaivos, joka
hoitaa lakisääteiset velvoitteensa. Ja vähän tulee mieleen se, että me
emme ole edes päässeet siihen, että voiko tämä kaivos ikinä olla edes
markkinaehtoisesti kannattava, koska nikkelin maailmanmarkkinahinta ei ole
koskaan ollut niin korkealla useita vuosia putkeen kuin se oli sen lyhyen
piikin aikana viisi vuotta sitten, ja sitä he edelleen havittelevat
pysyväksi nikkelin maailmanmarkkinahinnaksi tai jopa korkeampaa kuin mitä
se silloin oli. Ja missään vaiheessa vesitaseita ei ole saatu kuntoon
niin, että veden määrä alueella ei kasvaisi, vaan vesimäärä kasvaa koko
ajan, vaikka nyt he sanovat, että se prosessi toimii vähän paremmin. Tämä
on vähän rinnasteinen siihen kuin että Turun telakka olisi sanonut siitä
Turun telakan tapauksesta, että "me osaamme (Puhemies koputtaa) tehdä
laivoja, (Puhemies koputtaa) jotka eivät uppoa, antakaa meille rahaa". Se
ei riitä markkinataloudessa.
Hanna Halmeenpää vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Tästä bioliuotusmenetelmästä on kuitenkin
todettava, että ei se nyt aivan optimaalisesti näissä kainuulaisissa
olosuhteissa mene. Kun se sivutuotteena tuottaa sellaiset vesitaseongelmat
ja jätevesimäärät, joita näyttää olevan hyvin hankala hallita, niin minun
johtopäätökseni on, että ei kokonaisuutta voi toimivuudesta kehua eikä
lopputuloksena silloin ainakaan ole se, että tätä pilottina Talvivaarassa,
Terrafamessa alun perin kokeiltua menetelmää voisi hyvin toimivaksi kehua
saati tällaisiin vastaaviin olosuhteisiin missään muuallakaan suositella.
Touko Aalto vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee tähän moneen otteeseen tuotuun
ajatukseen tästä riippumattomasta selvityksestä, niin ymmärrän senkin
jalon tarkoituksen, mutta tosiasia on myös se, että ongelma ei ole se,
että ei olisi erilaista tietoa, jonka voi pistää kirjoihin ja kansiin. Ja
jos puhutaan tämmöisestä riippumattomasta selvityksestä, niin siitä
saadaan helposti uusi riita, että mitä asioita on huomioitu, mitä asioita
ei ole huomioitu, ja varmasti aika moni taho myös kyseenalaistaa monia eri
asioita tämmöisessä selvityksessä. Tästä tulee mieleen, kuka onkaan
semmoinen taho, joka tämmöisen pystyy tekemään ja joka on täysin
objektiivinen eikä minnekään suuntaan kallellaan. Että palataan helposti
tähän lähtöpisteeseen.
Timo Harakka sd
(vastauspuheenvuoro)
Niin, uskon, että meillä on tässä yhteisesti jaettu huoli siitä, voisiko
kaivos olla kannattava ja mikä on se ympäristökuormituksen taso. Mutta
kyllä, kuten jo aikaisemmin sanoin, mahdollisesti ulkomaiset toimijat ja
asiantuntijat voisivat olla tässä se riippumaton taho. Ja tällä tiedon
määrällä, kun itse kukin tuntuu olevan jollakin tavalla osallinen tai
edunsaaja tästä kaivoksesta, meidän on todella, todella vaikea tehdä tästä
vastuullista ratkaisua sillä tiedolla, jonka tämä päätös ansaitsee.
Mutta vielä ihan tämän saman yhteistyön hengessä: haluan, että eduskunnan
pöytäkirjoihin jää tästä oikea tieto, että se nikkelin hintapiikki oli
noin 11 vuotta sitten, ja se oli aika hurja, ja ehkä kansalliseksi
onnettomuudeksemme juuri samaan aikaan tuli tämä ajatus siitä, että
Talvivaara-osakeyhtiö hyödyntäisi tätä aivan historiallista poikkeusta,
joka ei jäänyt voimaan.
Ben Zyskowicz kok
Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! En ole yhtä hyvä
asiantuntija bioliuotusmenetelmän toimivuudessa ja nikkelin
hintakehityksessä kuin näköjään merkittävä osa keskusteluun osallistuvista
kansanedustajista, mutta tulin tänne kommentoidakseni muutamia muita
näkökohtia, jotka ovat tulleet tässä keskustelussa esiin.